Ruokatalo Valio ja energiayhtiö St1 ovat perustamassa yhteisyrityksen, joka tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua pääasiassa raskaan liikenteen polttoaineeksi. Perustettavan yhtiön biokaasutuotannon tavoite on jopa 1 000 GWh (1 terawattituntia) vuoteen 2030 mennessä, mikä on kolmasosa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta. Biokaasun käytöllä raskaassa liikenteessä voidaan saavuttaa huomattava päästövähenemä. Suomen biokaasutavoitteen mukaisen tarjonnan ja kysynnän luomisen edellytys kuitenkin on, että kaasukäyttöinen kuljetuskalusto yleistyy Suomessa merkittävästi.
Yhteisyritys tulee tekemään biokaasua pääasiassa lehmänlannasta, mutta sitä voidaan jalostaa myös muista maa- ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista.
Biokaasun tuotannossa on käytännössä kaksi erilaista vaihtoehtoa: Ensimmäinen vaihtoehto on, että biokaasua tuotetaan yksittäisellä maatilalla tai muutaman maatilan yhteisellä biokaasulaitoksella. Toinen vaihtoehto on, että biokaasua tuotetaan isommalla biokaasulaitoksella, johon lanta tuodaan lähialueen maatiloilta. Valion ja St1:n yhteisessä hankkeessa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Valio ja St1 ovat arvioineet, että ensimmäisessä vaiheessa vuosikymmenen puolenvälin tienoilla biokaasua tuotettaisiin 2−3 keskittymässä.
Kumppanit tavoittelevat jopa yhden terawattitunnin tuotantokapasiteettiä vuoteen 2030 mennessä, mikäli biokaasun kysyntä liikenteen polttoaineena kasvaa riittävästi. Kyseessä on merkittävä investointikokonaisuus, jonka yksityiskohtainen suunnittelu lähtee nyt käyntiin.
St1 tulee jakelemaan yhteisyrityksen biokaasun pääsääntöisesti oman maanlaajuisen asemaverkostonsa raskaan liikenteen tankkauspisteistä. Valio ja St1 aikovat siirtyä käyttämään lantabiokaasua entistä enemmän myös omassa logistiikassaan.
”Olemme määritelleet strategiset painopistealueet, joilla voimme parhaiten saavuttaa tavoitteemme luoda kestävää hiilikiertoa. Investoimalla uusiutuvaan energiaan ja energiasektorin murrokseen samalla kun varmistamme tarvittavan kassavirran, ratkaisemme globaaleja energiahaasteita. Biokaasuliiketoiminnan aloittaminen myös Suomessa on konkreettinen askel kasvustrategiamme johdonmukaisessa ja pitkäjänteisessä toteuttamisessa. Kotimaisen lantabiokaasun avulla raskaan liikenteen päästöjä voidaan pienentää nopeasti ja tehokkaasti parantaen samalla Suomen polttoaineomavaraisuutta. Tämä on pelinavaus kahdelta suomalaiselta toimijalta kotimaisen lantabiokaasun tuomiseksi markkinoille”, sanoo St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen.
St1 on tiedottanut aiemmin tänä keväänä biokaasuliiketoiminnan aloittamisesta myös Ruotsissa ja Norjassa.
Myös maatalouden päästöt pienenevät
Kun lannasta tehdään biokaasua, lannan biologisesta hajoamisesta syntyvät metaanipäästöt ilmakehään vähenevät. Maidon hiilijalanjälki pienenee parhaimmillaan neljänneksen, kun huomioidaan sekä maatalouden että liikenteen päästövähennykset.
”Valion tavoitteena on maidon hiilijalanjäljen nollaaminen vuoteen 2035 mennessä. Lannan käyttö liikennepolttoaineena on yksi ilmasto-ohjelmamme tärkeimmistä kädenjälkitoimenpiteistä. Tarkoitus on, että maitotilat pääsevät mukaan biokaasun tuotantoon matalalla kynnyksellä. On selvää, että tuotannon pitää olla kannattavaa liiketoimintaa myös maitotilojen näkökulmista”, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme taustoittaa.
Bonuksena kiertolannoitteita, kuivikkeita eläimille ja kasvualustoja vihanneksille
Biokaasun tuotannosta jäljelle jäävästä aineksesta saadaan monia arvokkaita kiertotalouden tuotteita.
”Biokaasun tuotannossa jäljelle jäävästä nesteestä ja kuivasta aineksesta saadaan kiertolannoitteita pelloille. Niiden myötä väkilannoitteiden käyttö vähenee ja ravinnevalumat vesistöihin pienenevät. Viljelijä säästää rahaa. Jäljelle jäävästä aineksesta voidaan myös tehdä eläimille kuiviketta tai kasvualustoja vihanneksille. Näin korvataan nykyisin käytössä olevaa turvetta”, Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen kertoo.
Taustatiedoksi toimituksiin
- Lantaa syntyy Suomessa yhteensä noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä voisi tuottaa vuositasolla parhaimmillaan jopa 3–5 terawattia biokaasua (VTT:n ja LUKE:n arvio koko Suomen lannan potentiaalista).
- 4 300 suomalaista maitotilaa omistaa Valion. Näillä tiloilla syntyy noin 30 prosenttia maatalouden biokaasun tuotantoon soveltuvasta lannasta ja muusta syötteestä.
- Perinteisesti lanta varastoidaan maatilalla lietesäiliöön ja kuljetetaan pelloille lannoitteeksi. Lannan hajuhaitat vähenevät biokaasuprosessissa.
- Noin kolmasosa lehmän syömän nurmirehun sisältämästä energiasta päätyy lantaan.
- Lannassa on myös kasvien tarvitsemia arvokkaita ravinteita: typpeä, kaliumia ja fosforia. Biokaasun tuotannosta jäljelle jäävä lanta-aines voidaan erotella kuiva- ja nestejakeisiin ja käyttää lannoitteena.
- Ravinteikas neste käytetään peltojen lannoitukseen. Kasvit pystyvät käyttämään erityisesti typen paremmin verrattuna perinteiseen lannan levitykseen.
- Kuivaa jaetta taas voi käyttää fosforilannoitteena.
- Jäljelle jäävästä kuivasta aineksesta voidaan myös tehdä eläimille kuiviketta tai kasvualustoja vihanneksille. Näin voidaan korvata nykyisin käytössä olevaa turvetta.
Lisätiedot
Valio: Haastattelu- ja soittopyynnöt Valio Mediadeskin kautta, puh. 010 381 2118 tai mediadesk@valio.fi
St1: Mika Wiljanen, Myynti-liiketoimintayksikön johtaja, St1 Nordic Oy, +358 40 1946 784
Kuvia toimitusten käyttöön löytyy tästä.